Tyypin 2 diabetes mellitus

Tälle on ominaista insuliiniresistenssi, jota aluksi torjutaan lisäämällä insuliinin tuotantoa. Ajan myötä insuliinintuotanto vähenee, mikä johtaa glykeemisen kontrollin heikkenemiseen ja vakaviin komplikaatioihin monissa elimissä. Sen esiintyvyys on maailmanlaajuisesti noin 6 prosenttia yhä nuoremmissa ikäryhmissä, koska se liittyy elämäntapaan.

Tyypin 2 diabetes on ensisijaisesti seurausta insuliiniresistenssin kehittymisestä lihassoluissa, rasvasoluissa ja maksasoluissa. Näiden kudosten vuorovaikutuksessa insuliinin kanssa on muutoksia, joten ne eivät pysty sisällyttämään glukoosia sisuksiinsa ja vetämään sitä pois systeemisestä verenkierrosta, jolloin sen pitoisuudet veressä nousevat. Lisäksi haima ei pysty lisäämään insuliinin tuotantoa siinä määrin kuin näissä olosuhteissa on tarpeen veren glukoosipitoisuuden hallitsemiseksi.

Tarkkoja syitä siihen, miksi näin tapahtuu, ei tunneta. Geeniperinnöllinen komponentti tiedetään olevan olemassa, mutta 80 prosenttia tyypin 2 diabetestapauksista liittyy riskitekijöihin, jotka liittyvät ensisijaisesti, mutta eivät yksinomaan, elintapoihin. Tekijöitä, jotka voivat lisätä tyypin 2 diabeteksen riskiä, ovat:

Tekijöitä, jotka voivat lisätä tyypin 2 diabeteksen riskiä, ovat:

Perinteisesti tauti on liittynyt aikuisiin, mutta koska se liittyy vahvasti elämäntapoihin, se liittyy yhä useammin lapsiin, nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Oireet kehittyvät usein hitaasti ja asteittain, ja ne voivat jäädä huomaamatta vuosiksi, kunnes diabetekseen liittyvät terveysongelmat kehittyvät. Jopa 20 prosentilla tämäntyyppistä diabetesta sairastavista on merkkejä komplikaatioista diagnoosin tekohetkellä. Kun niitä ilmenee, niitä voivat olla mm:

• lisääntynyt jano ja nälkä
• tiheä virtsaaminen.
• Tahaton ja selittämätön laihtuminen.
• väsymys
• näön hämärtyminen
• hitaasti paranevat haavaumat
• toistuvat infektiot
• Käsien tai jalkojen puutuminen tai pistely.
• tummuneet ihoalueet, yleensä kainaloissa ja kaulassa.

Kun verensokeriarvot ovat hyvin korkeat pitkälle edenneen taudin jälkeen, voi esiintyä vakavaa nestehukkaa, joka voi johtaa henkiseen sekavuuteen, uneliaisuuteen ja kouristuskohtauksiin, tilaan, jota kutsutaan hyperosmolaariseksi hyperglykemialliseksi tilaksi.

Terveillä elämäntavoilla voidaan ehkäistä tyypin 2 diabetesta, vaikka suvussa olisikin perinnöllinen tauti. Terveellisiin elämäntapoihin kuuluu mm:

• Terveellisten, runsaskuituisten, vähärasvaisten ja vähäkaloristen elintarvikkeiden, mieluiten hedelmien, vihannesten tai täysjyväviljan, syöminen.
• Liikunta säännöllisesti ja pitkien liikkumattomuusjaksojen välttäminen nousemalla ylös ja liikkumalla muutaman minuutin ajan 30 minuutin välein tai tunnin välein. Jos haluat laihtua, liikunnan tulisi olla voimakkaampaa.
• Terveellisen painon menettäminen ja ylläpitäminen voi hidastaa tyypin 2 diabeteksen etenemistä.
• Vältä tupakointia, joka lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä, sekä alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäyttöä.

Kliiniset tutkimukset osoittavat, että maltillinen painonpudotus ja päivittäinen puolen tunnin liikuntaohjelma viitenä päivänä viikossa vähentävät diabeteksen sairastumisriskiä huomattavasti. Lisäksi riski sairastua hyperglykemiasta johtuviin pitkäaikaisiin komplikaatioihin monissa eri elimissä pienenee tai viivästyy. Tällaisia ovat esimerkiksi silmän verkkokalvon retinopatia, munuaisvaurioista johtuva nefropatia, keskushermoston vaurioitumisesta johtuva neuropatia tai verisuonisairaudet, jotka lisäävät sydän- ja verisuonitapaturmien, valtimonkovettumataudin tai varhaisen sydänsairauden riskiä.

Sydän- ja verisuonitautiriskin ehkäisy diabeteksessa on erityisen tärkeää, minkä vuoksi suositellaan lisäksi muiden sydän- ja verisuonitautiriskitekijöiden, erityisesti verenpaineen (normaali verenpaine: 130/80 mmHg) ja kolesterolin (LDL<100 mg/dl, HDL>50 mg/dl ja triglyseridit<150 mg/dl) hallintaa. Samoin suositellaan verensokeriarvojen jatkuvaa arviointia sen varmistamiseksi, että ne ovat riittävässä hallinnassa, määrittämällä glykosyloitunut hemoglobiini (HbA1C), joka antaa pitkän aikavälin tietoa, ja paastoverensokeri (ennen ateriaa 70-130 mg/dl).