Tupakointi on edelleen suurin ehkäistävissä oleva kuolemansyy maailmanlaajuisesti. Se koostuu monivaiheisesta prosessista, jossa nikotiiniriippuvuus on tupakoinnin lopettamista rajoittava vaihe, jolle on ominaista pakonomainen halu tupakoida ja kulutuksen hallinnan menettäminen seurauksista huolimatta.
Nikotiiniriippuvuus pitkäaikaisen käytön jälkeen
Nikotiiniriippuvuus määritellään sopeutumiseksi toistuvaan nikotiinialtistukseen, joka ilmenee pakonomaisena käyttönä, toleranssin kehittymisenä, vieroitusoireiden kokemisena käytön lopettamisen yhteydessä ja kyvyttömyytenä lopettaa tupakointi haitallisista vaikutuksista huolimatta. Nikotiiniriippuvuus kehittyy, kun henkilö jatkaa nikotiinin käyttöä, yleisimmin savukkeina, mutta myös muissa muodoissa, kuten purutupakan tai piippujen muodossa, mukaan lukien sähkösavukkeiden käyttö.
Nikotiini on parasympaattinen stimulantti, joka sitoutuu aivojen nikotiini-asetyylikoliinireseptoreihin ja aktivoi niitä, mikä johtaa dopamiinin ja muiden välittäjäaineiden, kuten noradrenaliinin, asetyylikoliinin, serotoniinin, GABA:n tai endorfiinien vapautumiseen. Lisäksi toistuva altistuminen nikotiinille lisää nikotiinireseptorien määrää, mikä edellyttää suurempaa kulutusta samojen vaikutusten saavuttamiseksi, mikä tunnetaan toleranssina. Nikotiinisten asetyylikoliinireseptorien krooninen aktivoituminen voi aiheuttaa muutoksia aivojen fysiologiassa, mikä johtuu palkitsemiseen, mielihyvään ja ahdistukseen liittyvien aivoalueiden stimulaatiosta ja muuttaa näiden piirien normaalia toimintaa. Kun nämä reseptorit eivät ole varattuja, vieroitusoireet, kuten mielihalut, ärtyneisyys, ahdistuneisuus, masennus, kärsimättömyys, unihäiriöt, levottomuus, nälkä tai keskittymisvaikeudet, käynnistyvät. Lisäksi riippuvuuden kehittyessä tapahtuu muitakin muutoksia, sillä tupakointi on psykologisesti sidoksissa tiettyihin mielialoihin ja sosiaalisiin konteksteihin.
Maailman terveysjärjestön mukaan suuremman nikotiiniriippuvuuden on osoitettu olevan yhteydessä vähäisempään motivaatioon lopettaa, lopettamisyritysten vaikeuteen ja lopettamisen epäonnistumiseen sekä ensimmäisen savukkeen polttamiseen aikaisemmin päivässä ja useampien savukkeiden polttamiseen päivässä. Lisäksi on todettu, että nikotiiniriippuvuus on yleisempää ahdistuneisuushäiriöistä kärsivillä henkilöillä, koska heillä on psykososiaalinen yhteys.
Analysoidut geenit
Kirjallisuusluettelo
Wittenberg RE et al. Nicotinic acetylcholine receptors and nicotine addiction: A brief introduction. Neuropharmacology 2020;177:108256.
Mayo Clinic. Nicotine dependence. [May 2022]
National Institute on Drug abuse. Tobacco, Nicotine, and E-Cigarettes Research Report [May 2022]
Quach BC et al. Expanding the genetic architecture of nicotine dependence and its shared genetics with multiple traits. Nature Communications, 03 Nov 2020, 11(1):5562.