Naisten sukupuolihormonit ovat estrogeeni ja progesteroni, joiden päätehtävät ovat naisen sukupuoliominaisuuksien kehittyminen ja ylläpito sekä osallistuminen kuukautiskierron kehittymiseen, hedelmällisyyteen, sukuelinten valmisteluun siittiöiden vastaanottamista varten ja raskauteen. Tärkein munasarjan syntetisoima estrogeeni on estradioli, kun taas progesteroni on tärkein gestageeni- eli raskaushormoneista.
Maksan tuottama sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) on kiertävä steroidien kuljetusproteiini. Sitä tuottavat hepatosyytit, ja se sitoutuu biologisesti aktiivisiin androgeeneihin ja estrogeeneihin ja säätelee siten niiden plasmapitoisuuksia ja biologista hyötyosuutta.
Sukupuolisteroidien plasman jakautumisen, sisäisen metabolisen puhdistuman (hepatosyyttien kyky poistaa aine ilman verenkierron vaikutusta) ja biologisen hyötyosuuden säätelyn lisäksi SHBG kerääntyy joidenkin kudosten ekstravaskulaarisiin lokeroihin ja tiettyjen epiteelisolujen sytoplasmaan, jossa se vaikuttaa edelleen androgeenien ja estrogeenien toimintaan.
Koska maksa on keskeinen aineenvaihduntaelin, jossa sitä tuotetaan, tietyt aineenvaihduntasairaudet aiheuttavat muutoksia seerumin SHBG-pitoisuuksissa. SHBG-tasot voivat vaihdella myös hormonitoiminnan häiriöiden vuoksi, joten SHBG on yksi välittäjä eri hormonikudosten välillä, ja sillä on varmasti oma patofysiologinen roolinsa sellaisissa sairauksissa kuin lihavuus, metabolinen oireyhtymä, polykystisten munasarjojen oireyhtymä, osteoporoosi, rinta- ja eturauhassyöpä.
Arvioidaan, että noin 50 % verenkierron SHBG-pitoisuuksien vaihtelusta periytyy vanhemmilta, mikä viittaa siihen, että SHBG-tasot ovat merkittävässä geneettisessä kontrollissa.