Veriryhmä ABO/Rh

Kunkin yksilön veriryhmä määräytyy punasolujen kalvolla olevien pintaproteiinien perusteella. Lukuisista kuvatuista järjestelmistä tärkeimmät, erityisesti ihmisten välisen yhteensopivuuden kannalta, ovat ABO- ja Rh-järjestelmät.

Veriryhmä määritellään erytrosyyttien eli punasolujen pinnalla olevien proteiinien tai antigeenien perusteella. Tunnettuja luokittelujärjestelmiä on useita, mutta väestön veriryhmäluokittelun kannalta tärkeimmät ovat ABO- ja Rh-järjestelmä.

ABO-järjestelmässä punasolujen pintaan kiinnittyvät antigeenit ovat sokereita, jotka syntyvät useissa reaktioissa, joissa entsyymit katalysoivat sokeriyksiköiden siirtymistä. Henkilön DNA määrittää, millaisia entsyymejä hänellä on ja millaisia sokeriantigeenejä hänen punasoluihinsa päätyy. Yksilö voi ilmentää punasolujen pinnalla antigeeniä A, B, molempia tai ei kumpaakaan, jolloin syntyy neljä mahdollista veriryhmää: A, B, AB tai O. Tämän järjestelmän mukaan veriryhmät ovat A, B, AB ja O. A:n alleeli koodaa glykosyylitransferaasia, joka tuottaa antigeenin N-asetyyligalaktosamiinisokeria, B:n alleeli tuottaa sokeria D-galaktoosia ja O:n alleeli entsyymiä, jolla ei ole mitään toimintaa, joten punasolujen pinnalla ei ilmene sokeria. Veriryhmä O on maailmanlaajuisesti yleisin veriryhmä, ja sen jälkeen tulee veriryhmä A. Ryhmä B on harvinaisempi, ja ryhmä AB on harvinaisin.

Rh-veriryhmän antigeenit sen sijaan ovat proteiineja. Ihmisen DNA sisältää tiedon proteiiniantigeenien tuottamiseksi. RhD-geeni koodaa D-antigeenia, joka on suuri kalvoproteiini. Joillakin ihmisillä on geenistä sellainen versio, joka ei ilmentä D-antigeenia solun pinnalla, ja siksi RhD-proteiini puuttuu heidän punasoluistaan. Siksi Rh-järjestelmän kaksi veriryhmää ovat Rh+ ja Rh-.