Verensokeri

Glukoosi on tärkein veressä oleva sokeri. Se on kaikkien solujen tärkein energianlähde, ja sen pitoisuuksia veressä säädellään tarkasti. Sen muuttuminen voi johtaa diabeteksen kaltaisiin sairauksiin.

Glukoosi on monosakkaridi, sokerin muoto. Se on luonnon runsain orgaaninen yhdiste ja solujen ensisijainen energianlähde.

Yleisesti ruoan mukana nautitut sokerit muuttuvat glukoosiksi aineenvaihdunnassa. Tämä kulkeutuu sitten verenkiertoon, josta se pääsee kaikkiin elimistön kudoksiin.

Veren glukoosipitoisuus vaihtelee päivän mittaan ja on 70-145 milligrammaa desilitrassa verta, ja se on alhaisin tyhjään vatsaan ja nousee ruoan nauttimisen jälkeen (postprandiaalinen glykemia).

Veren glukoosipitoisuus vaihtelee päivän mittaan ja on 70-145 milligrammaa desilitrassa verta, ja se on alhaisin tyhjään vatsaan ja nousee ruoan nauttimisen jälkeen (postprandiaalinen glykemia).

Paaston aikana mitattu kohonnut glukoosipitoisuus on yhteydessä diabeteksen puhkeamiseen. Tällöin insuliini, joka on veren glukoosipitoisuuden alentamisesta aterioiden jälkeen vastaava hormoni, ei toimi kunnolla ja sitä kertyy vereen. Diabeteksen alkuvaiheessa (tunnetaan myös esidiabeettisena tilana) elämäntapamuutokset riittävät yleensä tilan hallintaan.

Diabeteksen alkuvaiheessa (tunnetaan myös esidiabeettisena tilana) elämäntapamuutokset riittävät yleensä tilan hallintaan.

Ajan myötä jatkuvat korkeat verensokeriarvot voivat kuitenkin joskus johtaa diabeteksen kehittymiseen. Diabetes on krooninen sairaus, jossa joko insuliinia ei ole riittävästi tai solut eivät reagoi siihen kunnolla, jolloin verenkiertoon jää liikaa sokeria, joka ajan myötä ja huonossa hallinnassa voi johtaa vakaviin terveysongelmiin, kuten sydänsairauksiin, kuulon heikkenemiseen (joka voi johtaa sosiaalisiin ongelmiin ja ahdistukseen), näön heikkenemiseen ja munuaissairauksiin.

Diabetes on krooninen sairaus, jossa insuliinia ei ole riittävästi tai solut eivät reagoi siihen kunnolla, jolloin verenkiertoon jää liikaa sokeria, joka ajan myötä ja huonossa hallinnassa voi johtaa vakaviin terveysongelmiin, kuten sydänsairauksiin, kuulon heikkenemiseen (joka voi johtaa sosiaalisiin ongelmiin ja ahdistukseen), näön heikkenemiseen ja munuaissairauksiin.

Vaikka verensokeritasot ovat erityisesti sidoksissa elintapoihin, on tunnistettu geneettisiä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa näiden tasojen vaihtelua fysiologisella alueella.