Niemann-Pickin tauti tyyppi A

Niemann-Pickin tauti tyyppi A (NPD-A) on vakava sairaus, joka periytyy autosomaalisesti resessiivisesti ja on hyvin harvinainen. Sen esiintyvyys on alle 1 tapaus 1 000 000 ihmistä kohti. NPD-A johtaa tiettyjen lipidien kertymiseen lysosomeihin SMPD1-geenin vian vuoksi.

Niemann-Pickin tauti tyyppi A ja tyyppi B (lievempi) johtuvat SMPD1-geenin patogeenisistä muunnoksista, jotka tuottavat lysosomaalista entsyymiä, sfingomyeliinifosfodiesteraasi 1:tä tai hapanta sfingomyelinaasia (ASM). Tämä entsyymi on välttämätön sfingomyeliinin hajottamisessa keramidiksi, ja tietyt mutaatiot tässä geenissä voivat vähentää entsyymin aktiivisuutta, mikä johtaa keramidin kertymiseen lysosomeihin. Jotkin solut, joissa on sfingomyeliinikertymiä, suurentuvat erityisesti maksassa, pernassa, keuhkoissa ja aivoissa, missä ne aiheuttavat kudosvaurioita ja tulehduksia.

NPD luokitellaan neljään alatyyppiin:

• NPD-tyyppi A on vakavin ja johtaa hyvin alhaiseen sfingomyelinaasiaktiivisuuteen. Se vaikuttaa nuorempiin lapsiin ja aiheuttaa neurologisia puutteita ja kasvuhäiriöitä. Potilailla esiintyy hepatosplenomegaliaa (suurentunut maksa ja perna), toistuvia keuhkoinfektioita ja trombosytopeniaa tai alentunutta verihiutaleiden määrää. Varhain puhkeavan Niemann-Pickin taudin tyypillisiä neurologisia oireita ovat vertikaalinen supranukleaarinen katsehalvaus, ataksia tai lihaskoordinaation heikkeneminen, epäselvä puhe, nielemisvaikeudet ja tahattomat lihassupistukset.
• NPD-tyyppi B on lievempi, ja se voi johtaa hepatosplenomegaliaan, trombosytopeniaan ja interstitiaaliseen keuhkosairauteen. Neurologiset oireet ovat vähäisiä.
• NPD-tyypin C kliininen oirekuva on heterogeeninen, ja siihen liittyy systeemisiä, neurologisia ja psykiatrisia oireita. Se ilmenee yleensä aikuisiässä, mutta voi ilmetä jo aiemmin. Toisin kuin NPD-A ja NPD-B, sen aiheuttavat NPC1-geenin patogeeniset variantit.
• NPD-tyyppi E on harvinaisin, ja se kehittyy aikuisilla.

NPD-A:han ei ole parannuskeinoa, ja useimmat näistä lapsista eivät selviä kolmannesta ikävuodesta pidemmälle. Näiden potilaiden hoidossa keskitytään oireiden lievittämiseen.